Milloin rakenteiden kuntotutkimus tukee korjaussuunnittelua?
Rakenteiden kuntotutkimus tukee korjaussuunnittelua, kun rakenteen kunnosta tai vaurion syystä ei ole luotettavaa tietoa. Tutkimus antaa suunnittelijalle lähtötiedot, joiden pohjalta korjaustapa valitaan.

Soitamme sinulle takaisin
Jätä nimi ja numero, niin soitamme sinulle.
Tässä artikkelissa
Rakenteiden kuntotutkimus tukee korjaussuunnittelua silloin, kun rakenteen kunnosta, vaurion laajuudesta tai kantavuudesta ei ole luotettavaa tietoa. Pelkkien alkuperäisten piirustusten ja oletusten varassa suunnittelija joutuu arvioimaan korjaustarpeen, ja yllätykset paljastuvat usein vasta työmaalla. Tutkimus tuo lähtötiedot pöydälle ennen suunnittelua, joten korjaustapa valitaan havaintojen perusteella. Teemme kuntotutkimuksia ja muita teknisiä tutkimuksia sekä korjausrakennesuunnittelua kohteisiin ympäri Suomen.
Milloin rakenteiden kuntotutkimus kannattaa tehdä ennen korjaussuunnittelua?
Tutkimus kannattaa tehdä, kun rakenteessa näkyy vaurion merkkejä tai kun korjaus koskee kantavia osia. Tyypillisiä tilanteita ovat kosteusjälki alapohjassa tai ulkoseinässä, halkeamat betonirakenteessa ja yläpohjan muutos, jossa rakenteen kuormankantokyky on selvitettävä. Myös käyttötarkoituksen muutos edellyttää tietoa nykyisten rakenteiden kunnosta. Jos kohteesta on vain osittaiset piirustukset tai ei lainkaan, tutkimus korvaa puuttuvat tiedot mitatuilla havainnoilla.
Ajoitus ratkaisee paljon. Kun rakenteiden kuntotutkimus tehdään ennen suunnittelun aloitusta, taloyhtiö tai rakennuttaja tietää hankkeen laajuuden jo kustannusarviota tehtäessä eikä vasta purkutöiden aikana. Jos kunto on hyvä, tutkimus voi myös osoittaa, ettei laaja korjaus ole tarpeen. Yksittäisissä rakenneosissa tutkimus rajaa korjauksen niihin kohtiin, joissa vika on, ja jättää muut rakenteet rauhaan.
Tutkimus tuo lähtötiedot pöydälle ennen suunnittelua, joten korjaustapa valitaan havaintojen perusteella.
Mitä tietoja rakenteiden kuntotutkimus antaa korjaussuunnittelijalle?
Kuntotutkimus kertoo, missä vaurio on, kuinka laaja se on ja mistä se johtuu. Syyn selvittäminen on suunnittelun kannalta tärkeintä. Jos kosteus tulee ulkoa vuotavasta liitoksesta, pinnan uusiminen ei riitä, vaan suunnitelmassa on korjattava vuodon syy. Tutkimuksessa käytetään kohteesta riippuen silmämääräistä tarkastusta, mittauksia ja näytteenottoa. Menetelmät valitaan rakenteen ja epäillyn vaurion mukaan, ja laajuus sovitaan hankekohtaisesti.
Korjausrakennesuunnittelija käyttää tutkimustietoa mitoituksen ja korjaustavan pohjana. Lujuustarkastelut ja kantavuuslausunnot nojaavat siihen, minkä kuntoisia rakenteet todetaan, ja rakennusfysikaaliset tarkastelut näyttävät, toimiiko rakenne korjauksen jälkeen kosteuden ja lämmön kannalta. Kun tutkimus ja suunnittelu tulevat samalta toimistolta, havainnot siirtyvät suunnitelmiin ilman välikäsiä. Lue lisää siitä, miten korjausrakennesuunnittelija auttaa rakennuksen muutosten suunnittelussa.
Miten tutkimustieto näkyy korjaussuunnitelmissa ja työmaalla?
Hyvä tutkimusraportti näkyy suunnitelmissa konkreettisesti. Piirustuksiin merkitään korjattavat alueet, detaljit laaditaan todettujen rakenteiden mukaan ja työselityksiin kirjataan, mitä rakenteita avataan ja missä järjestyksessä. Urakoitsija tietää, mitä puretaan ja mitä säilytetään, joten kesken työn tehtäviä muutoksia ja kyselyjä on vähemmän. Lisätietoa siitä, mitä tietoja toteutus tarvitsee rakennesuunnitelmista, löydät artikkelistamme.
Jos kohteessa on jo suunnitelmat mutta tutkimustieto on vanhaa tai puutteellista, tutkimusta voi täydentää. Kerro tilatessasi, mitä kohteesta tiedetään: alkuperäiset piirustukset, aiemmat korjaukset, havaitut vauriot ja mahdolliset tutkimusraportit. Sovimme kohdekäynnistä ja tutkimusten laajuudesta hankkeen tarpeen mukaan. Suunnittelu tehdään pääosin etänä, joten raportit ja piirustukset liikkuvat meille sähköisesti ja suunnittelu etenee tutkimustulosten pohjalta.



